Follow Us @soratemplates

3/16/2018

Väinö-poika & jooga

Siinähän sitä aihetta taas. Uskomattoman nopeasti on aika mennyt, kun katselen tuon ihanan kohelon, Väinön vauvakuvia. Tuo samainen ihana kohelo, joka herättää joka aamu läppäämällä tassun naamalle ja antamalla siinä samalla paljon pusuja että ei tarvitse mennä aamupesulle!

Alkaa pojalla olemaan kokoa ja näköä jo ihan kiitettävästi, 4.3kk ja paino lähentelee 20kg. Huuups, tulloo iso poika ja me haetaan sitten trukilla koko köörille ruokaa :D Aika koominen näky, kun tankataan nuo varastot kolmelle suht isolle koiralle ja neljälle riiviö- kissalle.

Saatiin kuulla vähän aikaa taaksepäin, että Väinö ei olekkaan rotikka/labbis ja hirvi/jämpti vaan...tättärää! Äippä olikin Sakemanni/dobberi ja rotikkamix. :D Selittää tuota kokoa ja vahtiviettiä! Ihan mahtava, kun tuossa on ottanut Seniorilta vähän taakkaa pois ja on mukana vahtipuuhissa.

Hyvä niin, kun täällä kuulemma..siis on, pakkohan tuo nyt on jo itselleenkin myöntää..susipariskunta tekemässä reviiriään ja vissiin pentuja pukaavat. Pari peuranraatoa on ihan läheltä löydetty ja pariskunta nähty romanttisella illallisella. Tuota jotenkin pelännyt, että koska tapahtuu ja nyt kun on tapatunut, niin voihan piip. Eihän normi susi ihmiselle pitäisi tehdä mitään ja väisteleekin jonkin verran mutta koirat on toinen juttu. Toki, vielä on ruokaa muuallakin mutta aika lähellä ovat hiippailleen naapurin heppatallia ja koira- aitausta. En kyllä uskalla jättää meidän laumaa yksin enää, eikä tuo oikein auta että tosiaan keskellä metsää asutaan.


Mutta meitin Väinö ennen ja nyt:



The pusukone. <3

Hän on kyllä niin mahtava koiruus, tykkää oppia ja energiaa riittää! Lempinimiä onkin: Väkä, Väinämöinen, Käkätin, Käkkärä, Mönkijä, Väkätin ja ei kissoja!- Väinö.

Kokoonsa nähden tuntee vissiin olevansa vähän pienempi, kun kissojen kanssa leikkii. Pentuna olivat kutakuinkin saman kokoisia ja huh...nyt meinaa kaikella rakkaudella jyrätä heitit! Onneksi ovat tottuneet toisiinsa ja kissoillakin on omat keinonsa jallittaa tuota mönkijää. 

Kun aika on mennyt niin nopeaan, niin havahduin tuossa eilen treeniohjelmaa tutkiessani, että tuo venyttely on jäänyt pikkaisen kokonaan pois ja vähän sellainen jäykähkö olo on ollut jo jonkin aikaa. Myönnetään heti kärkeen, että kun tuon voimaharjoittelun aloitin niin jäi tuo venyttely jostain syystä. Ennen menin spagattiin tuosta vain, yliliikkuva nääs. Tanssiajoilta muutoinkin tuo venyttely oli iso osa iltarutiineja, mutta nyt. Juuri, kun se oikeasti olisi tarpeellista niin ääh, huomenna sitten! Ja kävellään kun greipit kainalossa :D. 

Ok, eli tätä yritin tuossa eilen korjailla. Eikun toissapäivänä. Otin läppärin esille ja linnottauduin makkariin, ovi kiinni perässäni. Jumppamatto leviäksi ja Yogaia auki. 

On muuten ihan paras juttu, jos kotona haluaa rauhassa venytellä, joogata, mindfulnessia koklata yms. Itselläni on nyt käytössä vaan muutama ilmaistunti, kun tuo aktiivisuus on ollut turhan kiihkeää, eli en muista koska olen joogannut viimeksi. Jos lantio tahi alaselkä on jumissa, suosittelen täysin sydämmin koklaamaan Yin-joogaa. Lantiota avaava, pitkät asanat, ei mitään päälläseisontaa tms, vaan muutama minuutti per liike ja liikkeet niin rentouttavia, että! Olo on tuon jälkeen aina niin hyvä, myös henkisesti. Ja minä en ole sitten tuota käyttänyt, peiliin katsomaan Maarit! Ikäänkuin pinnakin on ollut koetuksella viime aikoina, niin tuohan voisi jopa auttaa. 




Tästä se alkaa! Rentoutuminen!

Kahden minuutin kuluttua tuosta kuuluu oven takaa kitinää. Väinö. "Missä sä oot, mulla on ikävä!" Yritän huudella, että tulen kohta, odottaa. Ei...ei auta. Hetki hiljaisuutta ja sama peli. Läppäristä kuuluu, nautinnollinen venytys ja mieli rentoutuu....juu,u. Aht! Kymmenen minuutin kohdalla päätän, että  nakkaan koiruudet pihalle kun naapurin porukka näyttää olevan pellolla hiihtämässä, joten ei varmaan susiakaan ole siis lähellä. 

Äkkiä koirat pihalle ja ovi kiinni ja matolle, rauhaa <3. Raaps, raaps...ei. EI voi olla totta. Kissat ei tunnetusti tykkää suljetuista ovista. Raaps raaps raaps. Ok, tulkaa sitten... ja suoraan hyppy läppärin näppäimistölle ja kone sekaisin. Luovutus on tosiasia. 

Haen koiruudet ja ajattelen, että jos edes sitten kuuntelen sohvalla rentoudu-. appsin. Jotka muuten ovat tosi rentouttavia, ainakin nämä mitä itse käytän! Kun tuo mieli on välillä vähän herkkä ja ylikierroksilla niin 15 min rentoutusta ja olo taas tasapainoisempi. Käytin aikoinaan paniikkihäiriön hoidossakin, tosi hyvä myös siihen! 

Eli kuulokkeet päälle ja appsi soimaan puhelimesta. Alkuun päästiin taas ihanasti ja tunsin jo rentouden leviävän kroppaan, kunnes läps. Väinön mahtitassu iskeytyi nassulle ja naamanpesu oli tosiasia, taas. Siitä sitten kissojen perään ja kilinää, kolinaa ja rämsp. En jaksanut edes mennä katsomaan, mitä tapahtui. Otin kuulokkeet siis suosiolla korvista ja päätin, että seuraavan kerran kun joogaan, menen kellariin! 


Tuleva kellarijoogi.

Tänään on muuten tuo varastojen täyttöpäivä ja se tarkoittaa että Tokmannille mennään. Voi apua...siellä kun on niitä Essencen juttuja ja vähän on jäänyt vielä sellainen kokeilukuume päälle. Jospa saisin tuon mieheni innostumaan ruuveista niin pääsisin rauhassa tutkimaan Forssan Tokmannin valikoimaa... Kaikki keinot sallittuja kosmen ollessa kyseessä!

Mahtaako muilla olla tämä venyttely tahi rentoutuminen näin vaikeaa? 

Ihanaa päivänjatkoa kaikille!

xoxo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti